?

Log in

No account? Create an account

Mika Sipuran verkkopäiväkirja

22. maaliskuuta 2015

22. maaliskuuta 2015

Normipäivä. Siivousta, järjestelyä, tyttöjen kanssa ulos, kurssikokeiden kiemuroita ja mantsan reaalikokeiden kimppuun. Ihan kelvollinen mantsan koe, vaikka ymmärrän hyvin mantsaa lässynlässynä pitävienkin mielipiteen. Onhan tuossa vähän teknistä ongelmanratkaisua, mutta minusta tyhjästä luominen, ja laaja ajattelu ei ole välttämättä lässyä. Noista papereista hohkaa hurja yritys, sellainen joka herkistää open. Kun yo-kokeet lopetetaan, jään kaipaamaan tuota yhdensuuntaista tekemisen meininkiä.

Tytöillä oli kyselyripuli. Laskin kysymysten keskinopeuden: 180 kysymystä / tunti / kaksi tyttöä. Miksi kuollut kasvi muuttuu ruskeaksi? Miksi sinulla iskä on kolme telttaa, vaikka voit nukkua vain yhdessä? Kuka keksi pyörän? Miksi on kevät? Paljonko maapallo maksaa? Mikä on roska? Laura on ollut pitkään huolestunut siitä että hänellä on ihoa. Tänään päädyimme viimein yhteisymmärrykseen siitä, että iho on tarpeellinen. Nyt ongelmaksi on noussut, mitä tapahtuu jos iho vahingossa putoaa pois?

Katselin Pekka Peuran Faecesbookiin lähettämää kuvaa. Miten ihmeessä kyselyvaihteen saisi säilymään? Ettei kysymystä pidettäisi osaamattomuuden merkkinä, vaan päin vastoin. Korkeampaa osaamista on huomata, että asiassa on kysymyksen mentävä aukko. Vaikka huonoja kysymyksiä ei ole olemassa, minulta kysyttiin viime viikolla kaksi 1) Saako kysyä? 2) Saako tulla oppitunnille (kun olen niin paljon myöhässä)? Vastasin molempiin hiljaisesti voimasanalla, suun kautta tahdikkaammin.

Sivun tarjoaa LiveJournal.com