?

Log in

No account? Create an account

Mika Sipuran verkkopäiväkirja

28. maaliskuuta 2015

28. maaliskuuta 2015

Punaista mustaa

Share Flag

Nachtmystium: The World We Left Behind (2014). Blake Judd on kasannut studioon jonkinlaisen soittajapoikaporukan, ja saanut aikaan tällaisen. Ja ihan hyvähän tämä on. Harmoniat muistuttavat etäisesti jopa Thyrfingiä, mutta soi Nachtmystium kapeammin ja hieman yksioikoisemmin. Rummut lönkyttelevät laiskanoloisesti ja tarkoituksellisen mielikuvituksettomasti, kitarat ja basso maalaavat synkkää maisemaa, ja nimikappaleessa jonkinlainen elektroniikkasoittopeli luo bändille tyypillistä psykedeelistä tunnelmaa. Syytökset natsismista ja antisemitismista pistävät kuuntelemaan sanoituksia tarkemmin, mutta ei tästä sellaista löydy. Kristinuskosta Judd ei tykkää, ja itsetuhoinen epätoivo on hänen mielestään kaunista. Se hänelle suotakoon.

Enslaved: In Times (2015). Norjalainen black metal on kuin pikkuvarpusparvi tuossa ikkunan alla: yksilöitä on paljon ja ne ovat kauniita, mutta niitä vaivaa levottomuus, joka pistää ne pölähtelemään joka suuntaan, ikkunaan ja seinäänkin. Enslaved on yksi niistä, joka on antanut soittotaitonsa kehittyä tyylilajille liiankin pitkälle, ja omaksunut sen myötä monen puritaanin paheksuman progressiivisen lähestymistavan. Parin edellisellä levyllä tämä on johtanut perushyvyyteen, eli tylsyyteen. Nytkin kappaleiden sisällä on suurempi varianssi kuin kappaleiden välillä. On rääkyä, korinaa ja hämmästyttävän kaunista puhdasta laulua. Rutistus vaihtuu tarttuviksi säkeiksi, ja rytmillisesti monimuotoisiksi osiksi. Aivan kuin Iron Maiden olisi saanut komppinsa ruotuun, ja tummunut. In Times on yksi tämän parhaista metallilevyistä. iTunesin soittokertojen määrä sen kertoo.

Perhe liesussa, ja minulla tehtävänä käyttää hiljainen aika tehokkaasti. En käyttänyt. Pakenin analogisia koepinoja pihatöihin: auton pesuun, linturuokinnan siivoukseen ja varaston raivaukseen. Kohtuullisen hyväksyttävä taka-ajatus tällä sijaistoiminnalla tosin oli, sillä halusin tyhjentää ajatukset, jotta ne täyttyisivät ideoilla lukion viidennen jakson toteutuksesta. Hyvin suunniteltu ei tällä kertaa ole likimainkaan puoliksi tehty, sillä olen änkenyt jaksoon seitsemän kurssia, Valkjärvi-kurssin, yhden viiden päivän reissun ja kaikkea muuta. Valkjärvi riittäisi yksinään yhden ihmisen työpanokseksi, mutta muutkaan kurssit eivät ole sen seurana syyttä. Ne ovat viidennessä jaksossa koska on kevät ja valoisaa, ja on mahdollista kokeilla uusia menetelmiä, retkiä ja tutkimuksia. Panostaa. Jos voimat riittävät kevätjuhlaan, huhti-toukokuusta tulee ihmisen paras aika. Jos eivät, niin ei.

Bilsa ykkösessä on tarkoitus rakentaa suljettu ekosysteemi, ja harjoitella tutkimuksen tekemistä ja populaatiokoon laskemista maastossa. Bilsa kakkosessa on kursseista eniten mahdollisuuksia tutkivaan oppimiseen, mutta suuri ryhmäkoko on yleensä torpannut nämä ajatukset. Nyt kaikki on 17 opiskelijan ryhmässä mahdollista, joten mikroskoopit on saatava kuumiksi. Bilsa kolmoseen on eniten ideoita, ja menetelmät monimuotoisimmat, mutta ryhmäkoko hieman rajoittaa. Bilsa kutosessa tullaan viettämään paljon aikaa kevätauringossa, ja toivottavasti useammanlaisissa sisätiloissakin. Bilsa seiskan suunnittelu on eniten levällään, mutta elimiä ainakin riittää avattavaksi. Mantsa ykkösessä on tavoitteena tehdä havaintoja ilmasta, vedestä ja maaperästä, ja ajaa lapset hiekkalaatikoista eksogeenisiä malleja tallomasta. Mantsa kakkoseen houkuttaisi palauttaa tutkimus, sillä pelon maantieteen tutkimuksesta jäi Porvoon ajoilta hyvä maku. Valkjärveä olen jakanut syksyllekin, mutta iltaisin ei silti ole vapaa-ajan ongelmia. Baltian-Puolan reissusta en tiedä vielä mitään. Paitsi että kamera tulee olemaan suuressa roolissa.

Vapaa-ajan ongelmat liittynevät polkupyöriin. Otso sotkee jo vauhdilla, joten pidempiin retkiin alkaa olla mahdollisuuksia. Pidemmät luontoretket suuntautunevat lähinnä Lohjan suuntaan, sillä monimuotoinen järvimaisema ja kalkkipitoinen maaperä kiehtovat. Pahasti laiminlyömäni mökki Iitissä kaivannee myös huomiota. Iittiin on mukava palata. Kaaliojan kukkamereen, Sääskjärven viljaville peltoaukeille, Hiidensaaren lempeään jylhyyteen, Kymen hiljaisille virroille ja Märkjärven laineille.

Sivun tarjoaa LiveJournal.com