?

Log in

No account? Create an account

Mika Sipuran verkkopäiväkirja

2. huhtikuuta 2015

2. huhtikuuta 2015

Savenvärinen päivä. Aamulla kokeiden ja kurssitöiden arviointia. Sitten lukiolle, bakteerialustat lämpökaapista, kiintoaineen punnaus ja pois. Matkalla muutama kuva Hyypiänmäenojan meandereista, lapset koulusta ja päiväkodista, ja lisää kokeiden ja kurssitöiden arviointia. Pääsiäisen niin sanottu loma tulee olemaan pääosin - pylläri - kokeiden ja kurssitöiden arviointia.

Hämmentyneenä seuraan koulukeskustelua. Mediassa opettajat ovat ummehtuneita idiootteja, jotka pakottavat pänttäämään ja jumittamaan pulpetissa. Nuoret eivät opi taitoja, joita tulevaisuuden ammateissa tarvitaan (todellakin, peruskoulustakin on tullut ammattikoulu, eikä yleissivistys ilmeisesti ole enää lukionkaan tavoite). Edistyksellisyyden guruina itseään pitävät digiajan oppimaan ohjaajat sanoutuvat tästä jyrkästi irti: en minä mutta nuo änkyrät dinosaurukset. Edistykselliset pelillistävät ja listaavat netissä käyttämiään ilmaisleluja. He kehuvat estoitta toistensa pedagogista erinomaisuutta, vaikka eivät luultavasti ole vierailleet kertaakaan toistensa oppitunneilla - eikä oppilailta tietenkään kysytä. Nyt kärsimysviikolla on vihdoin edetty antiteesien aikaan. Arno Kotro, Kari Uusikylä ja muutamat muut yrittävät ansiokkaasti suitsia tyhjyyttään kolisevaa hypeä.

Luulen, että edistykselliset ovat tuominneet minut parantumattomaksi dinosaurukseksi. Kun toivoa ei ole, voin huoletta sulkea edistyksellisten opettajien some-kanavat, ja yrittää pärjätä opettajana samoilla fossiilisilla menetelmillä kuin tähänkin saakka. Katselen, kuuntelen ja nuuskin opiskelijoita ja maailmaa, ja yritän keksiä, mikä minun roolini voisi olla näiden rajapinnassa.

Sivun tarjoaa LiveJournal.com