?

Log in

No account? Create an account

Mika Sipuran verkkopäiväkirja

18. huhtikuuta 2015

18. huhtikuuta 2015

Huomenna on se päivä, jolloin osa kellokkaista ilmoittaa somessa muuttavansa pois Suomesta. Tyhjiä lupauksia ne ovat aina olleet. Ja tarpeettomia. Suomalainen politiikka on laimeaa, eikä mitään ihmeellistä tapahdu, vaikka joku kannatusprosentti heilahtaisi äärilaitaansa. Jos oikeisto voittaa, meillä on lähiaikoina vähän vähemmän rahaa. Jos vasemmisto voittaa, meillä on tulevaisuudessa kenties vielä vähemmän rahaa. Jos taas Keskusta tai Perussuomalaiset voittaa, näytämme maailmalla hieman enemmän junteilta tai vastenmielisiltä, minkä seurauksena . . . no, meillä saattaa olla tulevaisuudessa vähän vähemmän rahaa.

Päällimmäisenä tunteena tällä hetkellä on sääli ehdokkaita kohtaan. He värjöttelevät (kuin) viimeistä päivää Valintatalojen edessä jakamassa prosyyrejä, jotka lennähtelevät lukemattomina lähimpiin roskiksiin. Epätoivon täytyy hiipiä ihon alle, mutta negatiivisia tunteita ei saa äänestäjille näyttää. Kun Kokoomus järjesti lukiollamme Hjalliksen kanssa -vaalipaneelin, paikalla oli kourallinen väkeä. Tiedotus epäonnistui surkeasti. Minäkin tiesin tapahtumasta vain, koska luin siitä tussilla kirjoitetun opehuoneen valkotaululta. Senkään viestin tarkoitus ei ollut houkutella ihmisiä paikalle. Valkotaulu on varauskalenteri, joka kertoo: älä tule ope silloin aulaan häsläämään, siellä on maksavia asiakkaita. Ja niinpä he istuivat hiljaisessa hämärässä aulassa, osimoilleen juuri he, joilla on mahdollisuus päästä Uudenmaan vaalipiiristä Kokoomuksen kansanedustajiksi: Hjallis Harkimo, Sanna Lauslahti, Eero Lehti, Elina Lepomäki, Tapani Ala-Reinikka, Outi Mäkelä ja Sari Multala. Kiltisti he kököttivät, ja pätevän näköisinä, vaikka tilaisuus oli viimeisille päiville harvinaisen tehoton. Tuppukyläjupakkaan ei ole kenelläkään varaa.

Tänään oli tarkoitus lähteä laskemaan muuttolintuja, ja testaamaan mittalaitteiden toimintaa Valkjärvelle, mutta ohjelmaan tuli muutos, ja päädyin Katin kanssa Hyvinkään Willaan ostamaan ryysyjä, tilpehööriä ja kapsäkkiä. Inhoan syvästi ostoskeskusten ilmapiiriä ja sovituskoppeja, mutta ehkä on ihan hyvä, että olen edes kerran vuodessa sharp dressed man. Clean shirt, new shoes. Huomenna sitten vähintään kymmenen kilometrin soutu, ja lintuja karttaan. Tarvittaessa vaikka kahdella veneellä.

Sivun tarjoaa LiveJournal.com