April 20th, 2015

99 päivää kesään: päivä 58

Olen usein herännyt vaalien jälkeiseen päivään mustavalkoisuudesta ärsyyntyneenä, ajatuksissa oikeassaolijoiden raju hyökkäys enemmän ääniä saaneita väärässäolijoita kohtaan. Eduskunnasta ei ole saatu vähemmistön lyömäasetta, ja sekös katkeroittaa. Lieneekö ikä vai mikä, mutta en enää jaksa nostaa sykettä. Parissa viikossa tunteet tasoittuvat, ja nyt ehkä vielä nopeammin, sillä vaalien tulos on harvinaisen tasapaksu. Olosuhteet jyräävät ideologiat, eivätkä erot sittenkään ole kovin suuria. Monelta älymystön edustajalta on mennyt ohi muun muassa se, ettei Persujenkaan eduskuntaryhmä ole enää Per-Looks. Puolueesta alkaa löytyä kokemusta, asiantuntemusta ja loogisia perusteluja. Moniarvoisuuden takia on hyvä, että Persut jaksavat jytkyttää.

Otso halusi eilen siirtää maanantaita, ja ehdotti kahdeksatta viikonpäivää, karhuntaita, sunnuntaivapaan jatkeeksi. Olin tänään valmis laittamaan nimeni Otson adressiin. Kevätväsymys alkaa vaivata monia lukiolaisia, ja opiskelusta on paras puhti pois. Minun väsymykseni syy on hieman toinen: tuntuu että aika loppuu kesken. Kesälomaan on aikaa enää pari kotvasta, eikä kaikki tekemisen arvoinen kevätpuuha tunnu mahtuvan sekaan. Tällainen rutiinipäivä tuntuu tuhlatulta ajalta. Maapallon liikkeitä avaruudessa, entsyymejä ja solukalvoa, evoluutiota, keskushermostoa ja aisteja. Krooh ja pyyh. Sitten ostamaan kanistereita. Kymmenen kahdenkymmenen kaveriksi. Ja tuoppeja, harsoa, siivilöitä, siipimuttereita, silikonia ja vateja. Sitten Aurinko jo laskeutuukin kuusenlatvoille. Mutta harrastukseen täytyy toki löytyä aikaa. Kasvatan tohvelieläimiä. Muotovalioita.

Päivän kulttuurielämys on islantilaisen Kontinuumin uusin levy Kyrr. Islantilainen musiikki on ainutlaatuista. En tiedä toista aluetta, joka tuottaisi niin helposti tunnistettavan soundin. Pohjoiseen mystifioituun melankoliaan sekoittuu arjen harmaus, raikas henkäys kasvoilla ja kiihkeä romantiikka. Olen ajatellut melankolian olevan basalttia, harmauden tuffia jään pinnalla, henkäyksen merituulta ja hehkuvan romantiikan laavaa. Kyrr ei eroa joukosta. Se on ihanan etäinen, eteerinen ja levollinen.